3 väitettä visuaalisesta markkinoinnista, jotka EIVÄT pidä paikkaansa

Onko visuaalinen markkinointi tuttu juttu? Tiedätkö mitä visualisti tekee myymälässä? Monelle nämä termit ovat edelleen vieraita, ja niihin liittyy yllättävän paljon väärinkäsityksiä ja harhaluuloja. Tässä kirjoituksessa murretaan kolme myyttiä, jotka nousevat ajoittain esiin visuaalisesta markkinoinnista puhuttaessa.

Aloitetaan kuitenkin faktoista. Visuaalisen markkinoinnin päätehtävä on yksinkertaisesti kasvattaa myyntiä: poistaa ostamisen esteitä asiakkaan polulta ja tehdä palvelukokemuksesta mahdollisimman sujuva ja saumaton. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakaskierron huomioimista, toimivia tila- ja kalusteratkaisuja, kiinnostavia esillepanoja sekä vetovoimaista näyteikkunaa. Tärkeässä roolissa ovat myös hintaviestintä ja muu graafinen materiaali sekä yrityksen koko visuaalinen ilme, joka luo tunnelman ja ennakko-odotukset asiakaskohtaamiselle.

Mitä visuaalinen markkinointi sitten ei ole? Tutustutaan seuraavaksi tarkemmin kolmeen väittämään, jotka helposti liitetään visuaaliseen markkinointiin ja visualistin työhön, mutta jotka eivät pidä paikkaansa.

Väite 1: Visuaalinen markkinointi on pelkkää pinnallista piperrystä

Asiakkaat näkevät visualistin työstä usein vain jäävuoren huipun: seesteisen viimeistelyvaiheen, jossa asetellaan kukkia maljakkoon ja viikataan vaatteita kauniisiin pinoihin. Tai pyyhitään pölyjä ja käännellään purkkien etikettejä oikeaan suuntaan. Nämäkin ovat toki tärkeitä vaiheita huolitellun lopputuloksen kannalta, mutta vain murto-osa visualistin työstä.

Ennen kuin päästään tekemään pinnallista piperrystä, täytyy palveluympäristön peruspalikoiden olla kunnossa.

Tilan toiminnallisuus ja käytännöllisyys on kaiken a ja o. Millaisia kalusteita valitaan ja miten ne sijoitellaan? Kuinka tuotteet ryhmitellään ja laitetaan esille, jotta asiakkaan on helppo löytää etsimänsä? Entä asiakaskierto, miten asiakasta ohjaillaan ja autetaan eteenpäin? Visualistin työkalupakista löytyy näihinkin kysymyksiin ratkaisut, joiden avulla tilasta tulee toimiva ja helppokäyttöinen – sekä asiakkaalle että henkilökunnalle.

Lopputuloksena syntyy tila, jolla on tarina ja tarkoitus.

Pelkkä toimiva tila ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös tunnelmaa ja ripaus visuaalista taikaa. Onnistuneimmat visuaaliset ilmeet ottavat huomioon yrityksen arvot, vision ja mission ja rakentavat näiden päälle ainutlaatuisen asiakaskokemuksen. Lopputuloksena syntyy tila, jolla on tarina ja syvempi tarkoitus kuin vain kaupallisuuden maksimointi.

Toki visuaalinen markkinointi ottaa kantaa myös pinnallisempiin asioihin, kuten väri- ja materiaalivalintoihin. Visualistin avulla esimerkiksi yrityksen brändi-ilme voidaan tuoda näkyväksi myös kivijalkaliikkeessä. Tai rakentaa fyysiseen tilaan vahva visuaalinen identiteetti, joka voidaan ottaa käyttöön muissakin (sähköisissä) kanavissa. Tämä auttaa luomaan yhtenäisen asiakaskokemuksen, joka on tunnistettava ja mieleenjäävä kaikissa kohtaamispisteissä.

Tällainen arvopohjainen ja asiakaslähtöinen visuaalinen markkinointi ei siis todellakaan ole pelkkää pintaa ja piperrystä vaan syvällistä ja aidosti vaikuttavaa markkinointia. Kun visuaalista markkinointia tehdään oikeista lähtökohdista, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, se ei tunnu päälle liimatulta tai pinnalliselta, vaan aidolta ja rehelliseltä.

Väite 2: Visualisti on luova ja boheemi taiteilija

Taide on aina hyvä tehokeino, myös myymäläympäristössä. Sen avulla voi napata ohikulkijan huomion ja virittää ajattelua oikealle taajuudelle. Visualistin päätehtävä ei kuitenkaan (yleensä) ole luoda taidetta tai galleriaa, vaan kaupallisesti toimiva tila.

Visualistin työ pohjautuu moniin sääntöihin ja estetiikan lainalaisuuksiin sekä tutkittuun tietoon esimerkiksi kuluttajien käyttäytymisestä. Visuaalisia ratkaisuja ei tehdä omien mieltymyksien, arvailujen tai päivän fiiliksen mukaan, vaan tiedon ja faktojen perusteella. Toki monelta ammattilaiselta esimerkiksi sommittelun periaatteet tulevat automaattisesti selkärangasta, jolloin niitä ei tarvitse tehdessä pysähtyä miettimään ja tarkistamaan.

Visuaalinen markkinointi vaatii tarkkuutta, järjestelmällisyyttä ja nopeaa ongelmanratkaisukykyä. Suunnitelmia tehdään usein etänä, jolloin tilan ja kalusteiden mittojen pitää olla huolellisesti ja oikein mitattuja. Toteutusvaiheessa työjärjestys ja ajanhallinta ovat tärkeitä taitoja, varsinkin jos työtä tehdään asiakkaiden keskellä. Tällöin myös asiakaspalvelu- ja myyntiosaamisesta on hyötyä. Huolellisista suunnitelmista huolimatta projekteissa tulee aina vastaan erilaisia yllätyksiä, joihin täytyy reagoida ja tehdä nopeita ratkaisuja ja päätöksiä.

Moni visualisti on lisäksi myös todella luova ja idearikas tyyppi, mistä onkin iloa etenkin ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Käsillä tekeminen, värien käyttö ja taiteesta inspiroituminen yhdistävät monia visualisteja, mutta eivät ole edellytys ammatissa toimimiselle. Visualistin työ ei vaadi taiteellista osaamista (tai edes piirustustaitoa, siihenkin on tietokoneohjelmia), vaan ennemminkin insinöörimäisiä ominaisuuksia: tarkkuutta, järjestelmällisyyttä ja silmää yksityiskohdille.

Väite 3: Visuaalisesta markkinoinnista ei ole mitattavaa hyötyä

Visuaalisen markkinoinnin päätavoite on aina myynnin lisääminen. Eli puhutaan kassaan kilahtavista euroista, joiden kehitystä on helppo seurata muutamalla yksinkertaisella mittarilla.

Kuten edellä todettiin, visuaalisen markkinoinnin keinoilla myymälätilasta saadaan toimiva ja tunnelmallinen. Tällöin asiakas todennäköisesti viihtyy tilassa kauemmin ja tekee enemmän (heräte)ostoksia, jolloin keskiostoksen määrä kasvaa, joko euroissa tai kappalemäärissä mitattuna. Tai asiakas ehkä löytää etsimänsä helpommin ja nopeammin, mikä puolestaan vaikuttaa myymälän hit rateen eli siihen, kuinka moni sisääntulija ostaa jotakin. Hyvin suunniteltu näyteikkuna houkuttelee tehokkaasti ohikulkijoita ovesta sisään, jolloin asiakkaiden kokonaismäärä kasvaa.

Visuaalisen markkinoinnin päätavoite on aina myynnin lisääminen.

Visuaalisella markkinoinnilla voidaan luonnollisesti vaikuttaa yksittäisten tuotteiden myyntimääriin ja nopeuttaa koko varaston kiertoa. Näyteikkunaan tai ykköspöytään nostettujen tuotteiden menekki yleensä kasvaa. Siistit ja houkuttelevat esillepanot kutsuvat tutustumaan ja tekevät ostamisesta helppoa. Hyvällä tilasuunnittelulla voidaan välttää hukkaneliöitä ja kuolleita kulmia, jolloin saadaan kasvatettua katetta per lattianeliö. Toimiva myymälätila tehostaa ja sujuvoittaa myös henkilökunnan työtä, jolloin työaikaa säästyy muihin tehtäviin.

Visuaalisella markkinoinnilla saavutetaan myös muita, hieman hankalammin mitattavia hyötyjä. Esimerkiksi sujuva ja miellyttävä asiakaskokemus tutkitusti lisää asiakasuskollisuutta ja uusintakäynnin todennäköisyyttä. Ja vanhoille tutuille asiakkaille myyminen on aina helpompaa kuin uusille tuttavuuksille. Hyvät asiakasarviot ja kehut puskaradiossa tai sosiaalisessa mediassa tuovat imago- ja brändihyötyä, jollaista on mahdotonta ostaa rahalla.


Ovatko peruspalikkasi kunnossa ja oikeassa järjestyksessä? Lataa maksuton myymälätilan tarkistuslista ja varmista, että tärkeimmät perusasiat on otettu huomioon tilassasi.


Piditkö lukemastasi? Tilaa Myyminkin uutiskirje ja saat tiedon uusista blogikirjoituksista suoraan sähköpostiisi.